Shakki

Maailman tunnetuimpien ja suosituimpien pelien joukkoon kiistatta kuuluva shakki on huippuviihdyttävä strateginen lautapeli.

Shakkia pelataan kaksinpelinä 8 x 8 ruudun kokoisella shakkilaudalla, jonka ruudut ovat vuorotellen mustia ja valkoisia. Shakkilauta ja -nappulat ovat varmasti tuttu näky aivan jokaiselle, vaikka pelin tarkemmista säännöistä ei aivan perillä olisikaan.

Tämän artikkelin luettuasi tiedät kaiken tarpeellisen shakkipelistä, kaksinpelien kuninkaasta, aina sen historiasta ja säännöistä voitokkaaseen pelitaktiikkaan!

Shakin säännöt ja perusasiat

Shakki on viihdyttävä ja aivot mukavasti koetukselle laittava peli, jonka perussäännöt on todella helppo oppia. Käytännössä kaikki mitä sinun alkuun pitää tietää on se, miten pelinappulat shakkilaudalla liikkuvat. Tämän jälkeen voikin alkaa opetella erilaisia avauksia ja strategioita.

Aivan pystymetsästä ponnistavalle aloittelijalle kenties hieman monimutkaisen tuntuista pelikokonaisuutta kannattaa lähteä purkamaan pienemmiksi paloiksi vaihe vaiheelta, niin kärryille pääsee varmasti ongelmitta.

Tutustu seuraaviin vaiheisiin yksi kerrallaan, niin shakki sujuu sinulta pian kuin vettä vain.

1) PELINAPPULAT PAIKOILLEEN

Shakkipelin alkaessa pelilauta asetetaan niin, että sen valkoisilla ruuduilla varustetut kulmat sijaitsevat kumpaankin pelaajaan nähden oikeassa alareunassa.

Kummallakin pelaajalla on omat shakkinappulansa, jotka asetetaan laudalle aina samaan järjestykseen:

• sotilaat: pelaajasta katsoen toinen rivi x 8
• tornit: kulmiin x 2
• ratsut: tornien vierelle x 2
• lähetit: ratsujen vierelle x 2
• kuningatar: lähetin vierelle oman väriseen ruutuunsa (valkoinen kuningatar vaaleaan ruutuun, musta tummaan) x 1
• kuningas: kuningattaren viereen jäljelle jäävään ruutuun x 1

2) NAPPULOIDEN LIIKUTTAMINEN

Jokainen shakkipelin kuudesta eri nappulatyypistä liikkuu omalla tavallaan.

Ne eivät voi liikkua toistensa läpi (ratsu tosin voi ainoana hypätä muiden nappuloiden yli) eivätkä siirtyä sellaiseen ruutuun, jossa samanvärinen nappula jo on.

Shakkinappulan voi kuitenkin siirtää vastapuolen pelaajan nappulan varaamaan ruutuun ja tällöin tämä kyseinen nappula lyödään (tai ’syödään’) eli poistetaan pelilaudalta.

Tavoitteena onkin pääsääntöisesti siirtää nappuloita sellaisiin ruutuihin, joista ne voivat joko lyödä vastustajan nappuloita, puolustaa omiaan tai hallita pelin kannalta tärkeitä ruutuja.

Nappulat liikkuvat shakkilaudalla seuraavasti:

• Kuningas. Kuningasta voi siirtää vain yhden askeleen kerrallaan ylös, alas, oikealle, vasemmalle tai vinottain. Nappula on shakkipelin tärkein, mutta samalla myös heikoimpia. Kuningasta ei voi siirtää ruutuun, jossa se tulisi välittömästi lyödyksi. Kun vastapuolen nappula uhkaa kuningasta, kutsutaan tilannetta nimellä ’shakki’, josta pelin nimikin juontaa juurensa.
• Kuningatar. Siinä missä kuningas on arvovaltaisesta asemastaan huolimatta nappulana varsin heikko, on kuningatar puolestaan pelin voimakkain nappula. Sen voi siirtää suoraviivaisesti mihin tahansa suuntaan – ylös, alas, vasemmalle, oikealle tai vinottain – niin pitkälle kuin on mahdollista ilman omaan nappulaan törmäämistä.
• Torni. Tornia voi siirtää kuinka pitkälle tahansa, mutta ainoastaan suoraan ylös, alas, vasemmalle tai oikealle. Torneja on helppo käyttää toistensa ja muiden nappuloiden suojaamiseen ja yhteistyöskentelyyn keskenään.
• Lähetti. Myös lähettiä voi siirtää kuinka pitkälle tahansa, mutta erona torniin ainoastaan vinottain. Toinen pelaajan läheteistä liikkuu aina vaaleilla ja toinen tummilla ruuduilla, joten ne täydentävät hyvin toisiaan.
• Ratsu. Muut shakkinappulat liikkuvat jokseenkin samaan tyyliin toistensa kanssa, mutta ratsut ovat toista maata. Ne liikkuvat L-kirjaimen muodossa: ensin kaksi ruutua yhteen suuntaan ja sitten 90-asteen käännös viereiseen ruutuun. Ratsu on lisäksi shakkipelin ainoa nappula, joka voi hypätä muiden nappuloiden yli.
• Sotilas. Myös sotilailla on oma erikoisuutensa muihin shakkinappuloihin verrattuna – ne nimittäin siirtyvät ja lyövät eri tavoin. Sotilasta siirretään eteenpäin, mutta sillä lyödään vinottain. Ensimmäisellä siirrolla sotilasta voi siirtää kaksi ruutua eteenpäin, minkä jälkeen ne voivat siirtyä aina vain yhden ruudun kerrallaan. Lyöminen onnistuu ainoastaan sellaiseen ruutuun, joka on vinottain lyövän nappulan edessä. Sotilas ei voi missään tilanteessa liikkua tai lyödä taaksepäin, ja jos sotilaan edessä olevassa ruudussa on nappula, ei sotilas voi liikkua tämän nappulan ohi eikä myöskään lyödä sitä.

3) SHAKIN ERITYISSÄÄNNÖT

Kun nappuloiden siirtely ja niiden ominaisuudet ovat selvää kauraa, pääsee shakkipelissä jo pitkälle.

Mukana on kuitenkin joitakin erityisiä sääntöjä, joihin on hyvä perehtyä ennen shakkilaudan ääreen istahtamista. Nämä säännöt on lisätty shakkiin, jotta se olisi kiinnostavampi, viihdyttävämpi ja hauskempi.

Sotilaan korottaminen. Kun sotilas saavuttaa vastapelaajan päädyn, voi se muuttua miksi tahansa muuksi pelaajan omaksi shakkinappulaksi. Tätä kutsutaan sotilaan korottamiseksi upseeriksi. Kun sotilas korotetaan, se korvataan valitulla pelinappulalla, joka on useimmiten kuningatar. Kuninkaaksi sotilas ei voi muuttua.

Ohestalyönti. Sotilaisiin liittyy toinenkin erikoisuus, joka tunnetaan nimellä ’ohestalyönti’. Jos sotilasta liikutetaan sen ensimmäisellä siirrolla kaksi ruutua eteenpäin niin, että se päätyy rinnakkain vastustajan sotilaan kanssa, on vastustajan sotilaalla mahdollisuus lyödä tämä kyseinen sotilas ohittaessa. Lyövä sotilas siirtyy tällöin tyhjään ruutuun, jonka yli kaksoisaskeleen ottanut ohestalyöty sotilas oli juuri liikkunut. Ohestalyönnin voi tehdä vain suoraan seuraavalla siirrolla, minkä jälkeen tilaisuus on menetetty.

Linnoitus. Linnoitus on siirto, jossa on mahdollista tehdä kaksi erittäin tärkeää asiaa yhden vuoron aikana: siirtää kuningas turvaan ja saada toinen torneista pois pelilaudan nurkasta paremmin mukaan peliin. Linnoituksessa kuningasta siirretään ensimmäisellä rivillä kaksi ruutua jompaankumpaan suuntaan, ja siirtosuunnan puoleinen torni puolestaan omasta nurkastaan kuninkaan viereen vastakkaiselle puolelle. Linnoituksen voi tehdä vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. siirron on oltava tornin ensimmäinen
2. kuninkaan ja tornin välissä ei saa olla pelinappuloita
3. kuningas ei saa olla shakkitilassa tai liikkua sen läpi

Kuningassivustalle linnoittautumista kutsutaan lyhyeksi linnoitukseksi. Kuningas on siinä lähempänä laudan reunaa ja linnoitukseen osallistuvaa tornia. Kuningatarsivustalle linnoittautumista puolestaan kutsutaan pitkäksi linnoitukseksi, sillä kuningas on tällöin kauempana kyseisestä laudan reunasta ja tornin siirtymämatka on tässä tapauksessa pidempi.

4) SHAKKIPELI ALKAA – KUMPI SIIRTÄÄ ENSIN?

Shakin säännöt määräävät, että valkoisilla nappuloilla pelaava tekee aina ensimmäisen siirron.

Tämän vuoksi on tavallista, että pelaajat päättävät arpomalla sen, kumpi saa valkoiset pelattavikseen. Kun valkoisilla nappuloilla pelaava on tehnyt ensimmäisen siirron, tekee mustilla pelaava seuraavan ja valkoisilla pelaava taas seuraavan. Näin vuorotellaan koko pelin loppuun asti.

Valkoisilla nappuloilla pelaava saa pienen etuaseman, sillä hänellä on mahdollisuus tehdä hyökkäys ennen vastustajaa.

5) SHAKKIPELIN VOITTAMINEN

Shakki voi päättyä kahdella tavalla: joko shakkimattiin tai tasapeliin.

Pelin tavoite on saada shakkimatti eli matittaa, sillä tässä onnistunut pelaaja voittaa pelin.

Kuningas on shakkimatissa silloin, kun se on shakissa (eli lyöntiuhan alla) niin, ettei tilanteesta ole ulospääsyä. Kuningasta ei voi siis siirtää mihinkään suuntaan ilman, että se tulisi seuraavalla vastustajan siirrolla syödyksi.

Kuninkaan voi pelastaa shakkitilanteesta kolmella eri tavalla:

1. siirtämällä sen pois tieltä
2. torjumalla lyöntiuhan siirtämällä toisen nappulan väliin
3. lyömällä kuningasta uhkaavan nappulan

Jos mikään näistä pakoreiteistä ei ole mahdollinen, kuningas on shakkimatissa ja peli on päättynyt. Matitettua kuningasta ei yleensä lyödä tai poisteta laudalta, vaan peli vain todetaan päättyneeksi.

Aina shakki ei lopu jommankumman pelaajan voittoon, vaan lopputuloksena voi olla myös tasapeli. Tasepeli voi syntyä viidestä eri syystä:

• Peliin on muodostunut niin sanottu pattitilanne, koska siirtovuorossa olevan pelaajan kuningas ei ole shakissa, mutta pelaaja ei voi myöskään tehdä laillista siirtoa.
• Laudalla ei ole riittävästi nappuloita shakkimatin tekemiseen. Tähän tarvitaan aina vähintään kaksi nappulaa yhdeltä pelaajalta, mutta shakkimatin tekeminen ei ole mahdollista (tilanteessa, jossa vastapuolella on jäljellä pelkkä kuningas), jos toisella pelaajalla on nappuloinaan kuningas ja ratsu tai kuningas ja lähetti.
• Pelissä on ollut 50 peräkkäistä siirtoa, joiden aikana kumpikaan pelaajista ei ole siirtänyt sotilasta tai lyönyt vastustajan nappulaa.
• Toinen pelaajista voi omalla vuorollaan vaatia tasapeliä, jos laudalla on tismalleen samat nappulat samoissa asemissa samanlaisin siirtomahdollisuuksin vähintään kolmatta kertaa.
• Pelaajat voivat myös sopia pelin päättymisen tasapeliin milloin tahansa, jos sitä ei syystä tai toisesta haluta jatkaa.

Shakin perusstrategiat – miten päihittää vastustaja?

Aloittelevankin shakkipelaajan voittomahdollisuudet kohoavat huomattavasti, kun mielessä pitää neljä yksinkertaista nyrkkisääntöä:

1) MUISTA SUOJATA KUNINGASTA

Kuningas kannattaa viedä shakkilaudan nurkkaan, jossa se on tavallisesti parhaiten turvassa. Linnoituksen suhteen ei ole syytä viivytellä, vaan siirto kannattaa usein tehdä mahdollisimman pikaisesti.

Omat hyvätkään saumat vastustajan kuninkaan matittamiseen eivät lämmitä, jos oma kuningas tulee matitetuksi ensin – tämä kannattaa pitää mielessä.

2) ÄLÄ SYÖTÄ NAPPULOITA VASTUSTAJALLE

Nappuloita ei missään nimessä kannata noin vain antaa vastustajalle ilmaiseksi. Huolellisuus palkitaan, sillä jokainen pelinappula on shakissa arvokas eikä voittoa varmasti tipu ilman nappuloita, joilla kuninkaan saa matitettua.

Pelinappuloiden tärkeyden havainnollistamiseen voi käyttää pisteytysjärjestelmää, jolla ne asetetaan hyödyllisyyden mukaiseen arvojärjestykseen:

• Sotilas: 1 piste
• Ratsu: 3 pistettä
• Lähetti: 3 pistettä
• Torni: 5 pistettä
• Kuningatar: 9 pistettä
• Kuningas: äärettömän arvokas

Shakissa ei lasketa pisteitä, joten pelin päättyessä näillä lukemilla ei ole merkitystä. Pisteytysjärjestelmä on kehitetty pelaajan avuksi, jotta ratkaisujen tekeminen pelin eri tilanteissa olisi helpompaa.

Mieti näitä pistelukemia silloin kun harkitset, milloin mitäkin siirtoja kannattaa tehdä. Huolimattomuuttaan omia nappuloita ei koskaan kannata uhrata, ja keskittyminen onkin shakissa kaiken A ja O.

3) PIDÄ LAUDAN KESKIOSA HALLUSSASI

Pelaaja on vahvimmillaan silloin, kun hän hallitsee shakkilaudan keskustaa sotilailla ja arvokkaimmilla nappuloilla eri upseereilla. Kun keskiosa on hallinnassa, upseerien liikuttamiseen on enemmän tilaa eikä vastustajan ole helppo löytää hyviä ruutuja omille nappuloilleen.

4) HYÖDYNNÄ KAIKKI PELINAPPULASI

Nappuloista ei ole iloa, jos ne seisoskelevat paikallaan. Yritä siis saada kaikki upseerinappulat mukaan peliin, niin sinulla on enemmän rahkeita käytössäsi lähtiessäsi hyökkäämään kohti kuningasta. Yhdestä tai kahdesta upseerista ei ole hyökkäyksessä todennäköisesti apua, jos vastassa on yhtään kokeneempi vastustaja.

SHAKIN HISTORIA

Shakki on hyvin vanha lautapeli, jonka historiaan mahtuu kiinnostavia käänteitä ja elämään jääneitä tarinoita. Pelaaminen on monen mielestä vielä tavallistakin hauskempaa, kun pelin juuret ja kehityksen vaiheet ovat tiedossa. Tutustutaanpa siis hieman lähemmin shakkipelin historiaan tiivistetyssä muodossa.

Shakki – maailman vanhin älypeli?

Lautapelien maailmassa elää vahva oletus siitä, että shakki olisi vanhin tiedossa oleva äly- tai strategiapeli. Tämä pitää mitä luultavimmin paikkansa, vaikka pelin tarkasta iästä ei olekaan varmuutta.

Erilaisia lautapelejä on tiettävästi pelattu jo muinaisessa Egyptissä, Roomassa sekä Intiassa, ja ensimmäinen mahdollisesti shakkia koskeva kirjallinen maininta löytyy noin vuodelta 500 eaa. Ensimmäinen varma tieto shakkipelistä puolestaan löytyy vuoden 450 jaa. paikkeilta.

Shakki on yhtä kaikki eittämättä hyvin vanha peli, joka kiinnostaa ja haastaa aivonystyröitämme tehokkaasti vielä tänäkin päivänä.

Joidenkin teorioiden ja legendojen mukaan shakki olisi kotoisin Intiasta, jossa sen olisi keksinyt filosofi ja matemaatikko nimeltä Sassa ben Dahir. Vanhan tarun mukaan filosofi kehitti pelin Intian kuninkaalle, joka oli saanut tarpeekseen muista hänelle jo tuiki tutuista lautapeleistä.

Pelin keksineen ben Dahirin kerrotaan esittäneen luomukseensa ihastuneelle kuninkaalle nerokkaan palkkiopyynnön: vehnänjyviä se määrä, joka saadaan, kun asetetaan shakkilaudan ensimmäiselle ruudulle yksi jyvä, toiselle kaksi ja seuraaville aina kaksi kertaa edellisen verran.

Pahaa aavistamaton kuningas hyväksyi vaatimattomalta kuulostaneen palkkiopyynnön, mutta todellisuudessa kyse on niin suuresta määrästä jyviä, ettei sitä mitenkään voinut toimittaa pelin keksijälle. Laskimella laskettuna selviää, että kyse olisi yli 18 triljoonasta jyvästä, mikä tarkoittaisi 920 miljardia tonnia vehnää.

Kohti nykyaikaista shakkipeliä

Muinainen shakki, joka tunnettiin Intiassa nimellä tshaturanga, poikkesi sääntöjensä puolesta hyvin paljon nykyään tuntemastamme pelistä. Monet nappuloista liikkuivat eri tavalla kuin shakin nykyisessä versiossa ja nimetkin olivat hyvin pitkälti erilaisia. Esimerkiksi lähetti tunnettiin norsuna ja kuningattaren paikalta puolestaan löytyi visiiri.

Shakin alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, ja sen kotimaaksi onkin väitetty Intian lisäksi myös Egyptiä, Assyriaa, Kreikkaa, Kiinaa ja Uzbekistania. Intia ja Persia ovat kuitenkin yleisen käsityksen mukaan shakin mahdollisia kotimaita.

Shakki levisi islamistiseen maailmaan arabien valloitettua Persian ja nousi nopeasti todella suosituksi peliksi arabialaisessa kulttuurissa. Maailman kaikkien aikojen ensimmäinen varsinainen shakkikilpailu on lähteiden mukaan käyty Persian Khorasanissa vuonna 819. Eurooppaan shakki kulkeutui 700–800-luvuilla arabialaisten tuomana, ja vuoteen 1000 mennessä peli oli ehtinyt levitä jo likipitäen jokaiseen maanosan kolkkaan.

Eurooppaan saapuessaan muinainen shakki oli edelleen varsin erilainen kuin sen nykyään tunnettu muoto. Peli kulki eteenpäin hitaammin, koska monia nappuloita sai siirtää pelilaudalla vain aivan lyhyen matkan. Pelissä vielä tuolloin mukana olleet norsu ja visiiri muuttuivat Euroopan ja islamilaisen maailman välisten kulttuurierojen vuoksi myöhemmin lähetiksi ja kuningattareksi – Euroopassa kun ei juuri norsuja tunnettu, eikä hallintohierarkiasta löytynyt kuninkaan jälkeen visiiriä toisin kuin sulttaanin viereltä.

Shakkinappuloiden nykyiset nimet ja liikkumistavat kehitettiin loppuun saakka 1400-luvun lopun Italiassa, eivätkä säännöt tai muut yksityiskohdat ole sen koommin muuttuneet juuri lainkaan.

Nettishakki – shakki tietokonepelinä

Huippusuosittu shakki on loistavaa ajanvietettä myös ilman ihmisvastustajaa – kiitos nettishakin. Tietokoneille on kehitetty lukemattomia shakkiohjelmia, joissa on erilaisia säädettäviä vaikeustasoja aloitteleville ja taitojaan jo pidempään harjaannuttaneille pelaajille. Nettishakki, kuten pasianssi on simppeli tietokonepeli, joka löytyy monilta tietokoneilta oletusarvoisesti.

Tietokoneella pelatessa shakkimestarilla on mahdollisuus itse pelaamisen lisäksi analysoida omia pelejään ja oppia samalla virheistään. Tietokoneshakin säännöt ovat samat kuin perinteisessä shakissakin ja näytöllä näkyy tuttu shakkilauta nappuloineen. Vastustajana vain on tietokone ihmisen sijaan, ja siirrot tapahtuvat automaattisesti.

Shakki sopii hyvin pelattavaksi netissä, ja netissä toimiikin useita shakkisivuja. Tällaisilla pelisivuilla voi pelata reaaliaikaisesti joko muita ihmisiä tai tietokoneohjelmia vastaan. Nettishakki on loistava vaihtoehto pelaajalle, joka haluaa kokeilla taitojaan toista ihmistä vastaan, mutta jolla ei ole innokkaita tai sopivan tasoisia shakinpelaajia omassa lähipiirissään.

Tiesitkö tämän shakista?

• Pelin suomenkielinen nimi ’shakki’ on laina ruotsin kielen sanasta ’schack’, joka puolestaan lainautuu muinaisranskasta saksan ’Schach’-sanan kautta. Pelin vironkielinen nimi sen sijaan on ’male’, joka on johdettu historiallista sotajoukkoa tarkoittavasta ’malev(a)’-sanasta.
• Shakin lopetustilannetta kutsutaan nimellä ’shakkimatti’ pelin päätteeksi lausutun persian kielen fraasin ’sah mat’ mukaisesti. Lausahduksen kirjaimellinen käännös on ’kuningas on ansassa’.
• Shakki on olympiakomitean tunnustama urheilulaji, mutta sitä ei ole toistaiseksi hyväksytty olympialajiksi siitä puuttuvien fyysisten elementtien vuoksi. Maailman shakkiliitto FIDE on kuitenkin järjestänyt virallisia shakkiolympialaisia vuodesta 1927 alkaen.
• Shakki on tuttu peli myös populaarikulttuurista ja sillä on tärkeä rooli muun muassa Star Trek -televisiosarjassa sekä ensimmäisessä Harry Potter -kirjassa ja sen elokuvaversiossa.

Yhteenveto

Kuten todettu, shakki on yksi vanhimmista strategiapeleistä maailmassa. Se on oiva viihdemuoto, jonka parissa voi myös kilpailla reaaliajassa tai netin välityksellä.

Ketä vain voi kuitenkin ottaa shakkipelin haltuunsa opittuaan pelin kulun ja tarpeelliset strategiat. Nyt kun ne ovat tullee tutuksi, haasta ystäväsi shakkipelissä ja yllätä taidoillasi!